maanantai 6. heinäkuuta 2009

Kunnallisverolle katto?

Tax tarkoittaa englannin kielessä veroja. Kun kunnallispoliitikot joskus kuukauden kuluttua alkavat rakentaa ensi vuoden talousarvioita, on yksi keskeinen kysymys, paljonko verotustaakkaa lisätään. Lisäämään joudutaan, koska valtion kunnille maksamat osuudet eivät riitä kattamaan niitä kasvavia menoja, joita aiheutuu kunnallisalan palkkaratkaisujen ja uusien tehtävien takia varsinkin nyt, kun verotulot ovat laman takia pienentyneet.

Kuntatalous on kovilla. Noin 30 kriisikuntaa on jo valtion erityistarkkailussa. Lahdella ei ole pelkoa tällaisesta, mutta kunnallisveron korottamisesta tullaan täälläkin käymään vakavaa keskustelua. Lahden veroprosentti on nyt 19. Sillä asetutaan aika lailla keskiarvoon, sillä kunnallisverohaarukka koko maassa on 16,5 - 21.

Yhden mielenkiintoisen veroajatuksen heitti viime vuoden lopulla pääministeri Matti Vanhanen Keskustan puoluevaltuuskunnassa. Hän esitti, että kunnallisveroprosentille asetettaisiin kattoraja. Idea tyrmättiin heti monelta taholta, yhtenä perusteena se, että näin kunnilta vietäisiin itsemääräämisoikeutta, mikä niille on perustuslaissakin annettu.

Tällä perusteella on ehdotusta turha vastustaa, sillä kuntien itsemääräämisoikeus on pirstaleina jo nyt. Kunnilla ei ole minkäänlaista sananvaltaa, kun valtiovalta määrää niille uusia tehtäviä. Kunnallisveronkin osalta valtio pelaa omaa peliään, kun verotukseen tehdään vähennysoikeuksia. Sipoolaisilta voi myös kysyä, mitä mieltä he ovat kunnan itsemääräämisoikeudesta.

Mutta mitäpä jos Vanhasen mallin mukaisesti määrättäisiin, että kunnallisvero ei saa olla korkeampi kuin vaikkapa 17 prosenttia tai 19 prosenttia? Jos kunta ei selviäisi palvelutehtävistään tällä, tulisi valtio apuun.

Kuntatalouden erikoistutkija Heikki Helin on tähän sanonut, että näin ei ainakaan kannustettaisi kuntia terveeseen taloudenhoitoon. Niin kai, mutta pitäisi luoda niin tiukka seurantajärjestelmä, ettei lepsuiluun olisi mahdollisuuksia. Kun kerran valtio pystyy nyt panemaan suitset Nivalalle ja muille kriisikunnille, niin miksei tällainen kontrolli toimisi yleisemminkin.

Kunnallisverolle ylärajan asettaminen olisi myös oikeudenmukaisuuskysymys. Ei verotuksen tulisi olla erilainen riippuen asuinpaikkakunnasta. Kunnallisvero ei ole oikeudenmukainen siksikään, että se on tasavero eli se peritään kaikilta saman prosenttimäärän perusteella. Jos kuntien verotuloaukkoa paikattaisiin valtion verotuloilla, perustuisi kuntienkin tulopohja nykyistä enemmän progressiiviseen verotukseen, jollainen valtion tulovero on.

Nykyisen yhteiskunnallisen ajattelun (nykyisen hallituksen) peruslähtökohta kuitenkin on, että mieluiten koko verotusjärjestelmän pitäisi perustua tasaveromalliin. Tätä mallia noudattaa Kokoomuksen voimakkaasti ajama tuloveron alentaminen ja vastapainoksi kaikkien muiden verojen ja maksujen korottaminen. Valtion tulovero on ainoa rikkaimpia ja köyhimpiä tasa-arvoisemmin kohteleva vero, kaikissa muissa veroissa ja maksuissa rasitus on sama rikkailla ja köyhillä.

kari.naskinen@gmail.com