YLE Uutisten teettämän mielipidekyselyn (Taloustutkimus Oy) mukaan suomalaiset haluaisivat kohdistaa verotaakkaa nykyistä enemmän varakkaille ja hyvätuloisille. Myös hyvätuloiset hyväksyvät sen, että kansalaisia verotetaan tulojen mukaan. Tutkimustulos on selvä: hyvätuloisten ja paljon pääomaa hallitsevien veroja halutaan korottaa.Kansalaismielipide ei siis vastaa nykyisen hallituksen eikä varsinkaan Kokoomuksen veropolitiikkaa, jonka lähtökohtana on pyrkimys mahdollisimman kattavasti tasaveroon. Kokoomukselle tämä on ideologinen linjaus: kaikkien pitäisi maksaa veroja saman pidätysprosentin mukaan, koska nykyinen progressiivinen tulovero sortaa rikkaita. Tätä linjaa vetää nyt myös Jyrki Kataisen johtaman valtiovarainministeriön verotyöryhmä, jonka kaavailemien uudistusten keskeisenä sisältönä on verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen, ja kulutuksen verottaminen on aina tasaverottamista.
Kokoomus ajaa tietenkin rikkaiden erityisetuja. Mielipidekyselyn perusteella Kokoomus on kuitenkin väärässä, sillä ihmisistä suurin osa on mm. sitä mieltä, että varallisuusvero pitäisi palauttaa ja että pääomatulojen verotusta pitäisi kiristää.
TÄTÄ MIELTÄ OLLAAN
- Varallisuusvero palautettava.
- Pääomatulojen verotusta (nyt 28 %) pitäisi kiristää, vaikka se saattaisikin vaikeuttaa yritysten rahoitusta.
- Mitä enemmän perheessä on lapsia, sitä kevyempää pitäisi verotuksen olla.
- Lapsilisiä korotettava ja pantava ne samalla verolle, jolloin pienituloiset hyötyisivät enemmän lisistä.
- Työtuloja ei pitäisi verottaa kevyemmin kuin eläkkeitä.
- Liikenneverot pitäisi kerätä mieluummin polttoaineveroilla kuin autoverolla ja vuotuisilla auton käyttömaksuilla.
- Vapaan autoedun verotusta pitäisi kiristää tuntuvasti. Yksittäisistä verotuskohteista nousi tämä selvimmin esille. Autoedun verotuksen kiristäminen on kansalaisten mielestä kaikkein suositeltavinta. Ihmiset ajattelevat, että vapaan autoedun saaneilla on myös varaa maksaa hieman enemmän tästä edustaan.
- Jos Suomessa otetaan käyttöön tietullit tai tienkäyttömaksut, pitäisi suosia maaseudulla ja haja-asutusalueilla asuvia.
- Asuntolainakorkojen verovähennysoikeutta ei pidä poistaa.
- Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeutta ei pidä poistaa.
- Työmatkakulujen verovähennysoikeutta ei pidä rajoittaa.
Harmi, ettei kysytty, mitä mieltä ihmiset olisivat kunnallisveron muuttamisesta progressiiviseksi, koska se olisi oikeudenmukaisempi kuin nykyinen tasavero (Lahdessa 19 % jokaiselta). Samalla olisi pitänyt kysyä, mitä mieltä ollaan siitä, että pelkillä pääomatuloilla elävät eivät maksa ollenkaan kunnallisveroa, mutta käyttävät kuitenkin kunnallisia palveluja.
KOLMENLAISET VEROPERUSTAT
Suomessa on käytössä kolmenlaisia veroperustoja. Ne eroavat toisistaan seuraavilla tavoilla:
1) Ansiotuloverotus, progressiivinen verokanta: suurituloiset maksavat tuloistaan suuremman osuuden kuin pienituloiset. Tämä sopii pohjoismaiseen hyvinvointivaltioajatteluun, koska se on oikeudenmukainen. Tosin progressiivisuus on sillä tavalla vajaa, että se loppuu jo 64 500 euron kohdalla. Siitä ylöspäin vuositulot voivat olla kuinka korkeat tahansa, mutta veroprosentti ei enää nouse 30,5 prosentista.
2) Pääomatuloverotus, suhteellinen verokanta: suurituloiset maksavat saman osuuden mutta absoluuttisesti enemmän kuin pienituloiset. Suhteellinen vero ei ole niin oikeudenmukainen kuin progressiivinen vero, koska sen vaikutus tulojen uusjakoon on lievempi.
3) Kulutuksen verotus, tasaverokanta: suurituloiset maksavat ostoksistaan veroa yhtä paljon kuin pienituloiset. Hyvinvointivaltioajattelun näkökulmasta tämä on kaikkein vähiten tuloja jakava veroperusta. Koska pienituloisilla menee suurempi osuus tuloista välttämättömään kulutukseen kuin suurituloisilla, voidaan kulutusveroa pitää itse asiassa regressiivisenä: köyhät maksavat veroa suuremman osuuden tuloistaan kuin rikkaat. Kokoomus haluaa lisätä valtion verotuloja kiristämällä esimerkiksi liikenne-, energia-, tupakka-, alkoholi-, liikevaihto-, arvonlisä- ja muita sellaisia veroja, joiden korotukset siirtyisivät suoraan hintoihin. Välillisten verojen nostaminen koskettaa kaikkia ihmisiä samalla tavalla, mutta suhteellisesti eniten kaikkein köyhimpiä, joiden ostovoima on heikoin.
kari.naskinen@mail.com
