maanantai 21. kesäkuuta 2010

Niin sanotut selostajat

Näin MM-kisojen aikana voi luonnehtia sitäkin, mitä on suomalainen jalkapallo – omien kuoletusten perässä juoksemista.

Samaa tasoa ovat suomalaiset tv-selostajat. Kun MM-kisoissa on nähty muutamia vaikeasti tulkittavia tilanteita, ovat selostajat olleet aivan hiljaa, ja vasta seuraavana päivänä ovat kisastudiossa olleet valmentajat selittäneet, mistä on ollut kysymys. Esimerkiksi paitsiosääntöjä eivät selostajat tunne.

Muunlaista asiantuntemusta selostajilta kyllä löytyy. Yhdessäkin Ranskan pelissä selostaja sanoi, että ”kyllä Ranska on tullut tähän otteluun pelaamaan”. Olisi kiva nähdä joukkue, joka ei olisi matkustanut Afrikkaan pelaamaan. Ehkä sellainen löytyisi Lahdesta. Täällä onkin nyt mielenkiintoinen tilanne: kun FC Lahti tekee putoamista divariin, niin toisesta suunnasta tekee nousua divariin Kuusysin joukkue City Stars ja kakkosdivariin Salpausselän Reipas. Todennäköinen tulevaisuudenkuva onkin, että liigassa pelaa Kuusysi ja divarissa Reipas, eikä FC Lahtea enää ole.

Osaamattomuuttaan selostajat pyrkivät paikkaamaan terminologialla, mikä vakuuttaisi meidät katsojat. Puhutaan esimerkiksi target-pelaajista. Moniko tavallinen katsoja tietää, mitä nämä targetit ovat? Target on suomeksi kohde, ja ilmeisesti tarkoitetaan, että target-pelaaja häärii vastustajan rankkarialueella ja muut pelaajat pitävät häntä syöttöjensä kohteena. Voin olla ihan väärässäkin, mutta kun kukaan ei ole asiaa selittänyt.

Sekin pannaan kuulostamaan hienolta, kun sanotaan pelaajan olevan Liverpoolin organisaatiossa. Se on hienompaa kuin että olisi vain Liverpoolissa. Sitten kun Jari Litmasta esittävä tönkkö patsas paljastetaan, pitää muistaa sanoa, että Litmanen on lähtöisin Reippaan organisaatiosta - pelkkä Reipas on maalaismaista, kun ei edes ole niitä kirjaimia FC nimen edessä.

Erityistä ammattitaitoa halutaan osoittaa älyttömiä tilastotietoja latelemalla. MM-kisojen tilastohirmut ovat niitä väsänneet ja välittäneet selostajille. Nyt tiedetään vaikkapa se, että jokin joukkue ei koskaan ole hävinnyt MM-kisoissa kolmatta otteluaan, paitsi jos vastustaja on ollut Etelä-Amerikasta. Sekin on tärkeä tieto, että Espanjan sivurajaheitoista 47 prosenttia on heitetty vastustajan kenttäpuoliskolta, mutta kuitenkin niin, että suunta on ollut taaksepäin myötätuuleen. Vasenkätisten keskikenttäpelaajien kengännumero puolestaan on yleensä isompi kuin oikeakätisten.

Selostajat ovat myös niin tietäviä, että kaikkea tietoa ei kannata katsojille antaakaan. Kun tv-kuvassa näkyi joku nuori mies, selostaja sanoi, että tätä miestä ei tarvitse kenellekään esitellä. En tuntenut miestä, mutta näytti rokkilaulajalta. Samaa salaperäistä linjaa selostaja noudatti, kun kuvassa keskustelivat Michel Platini ja Zinedine Zidane – ”näitä herroja ei tarvitse esitellä”. Selostajien pitäisi ottaa huomioon, että aina on myös uusia katsojia, jotka vasta aloittelevat penkkiurheiluharrastustaan.

Jostakin pelaajasta selostaja sanoi, että tämän lempinimi on Panteraa, ja ”tämän musiikkiin liittyvän lempinimen suomennosta ei kenellekään tarvitse sanoa”. Googlesta etsin selitystä, mutta en löytänyt muuta kuin että Pantera on amerikkalainen rokkiorkesteri. Mikseivät otteluita selosta Hannu-Pekka Hänninen, Jarmo Lehtinen, Tapio Suominen ja Bror-Erik Wallenius?

Joku rokkisukupolven edustaja oli pantu selostamaan myös Le Mansin 24 tunnin ajoa. Kun kuvassa näkyi ajovuorolleen valmistautuva Jean Alesi (ilman kypärää ja siksi helposti tunnistettavissa), sanoi selostaja siinä olevan Giancarlo Fisichellan. Rallia Eurosportilla puolestaan selostaa joku Honkanen, joka enimmäkseen kertoo omista ralliharrastuskokemuksistaan – on käynyt joskus ajamassa ulkomaillakin ja sen kyllä katsoja kuulee kymmenen kertaa tunnin sisällä.

Jalkapalloihmiset puhuvat usein fudiksesta, niin kuin ammattislangia käyttäen. Väärin. Se on futis, koska kantasana on football, ei foodball.

Selostajien kielenkäyttö on asia sinänsä. Mitä tarkoittaa, että Fabianolta lähti "keskitys kautta laukaus". Ilmeisesti selostaja ei ole tajunnut, kummasta on ollut kysymys, mutta silloin pitää sanoa keskitys tai laukaus – kautta-viivaa ei puhutussa kielessä sanota. Sama jos sanottaisiin ”kuorma viiva auto”.

Kummallinen muotisanonta urheilu- ja muillakin selostajilla on nykyisin, että puhutaan ”niin sanotuista” asioista. MM-kisoissakin on hyökkääjän edessä ollut niin sanottu tyhjä maali. Mikä ero on tyhjällä maalilla ja niin sanotulla tyhjällä maalilla? Formulaselostajat sanovat, että pääsuoralla ajetaan niin sanotusti kaasu pohjassa. Selostaja kai haluaa ilmaista tietävänsä, että oikeakielisesti pitäisi sanoa kaasupoljin pohjassa. Toisinaan taas rata on niin sanotusti kuivumaan päin – siis onko kuivumassa vai eikö ole.

Maantiedon osaaminenkin on hakusessa. Yhden ottelun aikana selostaja sanoi, että Uruguayn pelaajat ovat tottuneet pelaamaan korkealla ohuessa ilmanalassa. Ilmeisesti eivät ole kotimaassaan juurikaan pelanneet, sillä Uruguay on rannikolla ja aivan lättänä maanpläntti.

Televisiokuvaus jalkapallon MM-kisoista on ollut hyvää. On näytetty enemmän peliä kuin katsojia. Jääkiekon MM-kisoissa pääosissa ovat napa paljaana, olutmuki käsissä horjuvat isomahaiset suomalaiset äijät.

Tv 2:n kisastudiossa on hauska seurata Martti Kuuselaa. Miten voi ihminen olla noin innostunut pallopelistä? Kyllä voi – Pasi Rautiainen Canal+:n studiolla on vielä hauskempi, ja kun Pasi on aina vielä niin tosissaan.

Mutta missä viipyvät kisastudion kertomukset pallojen valmistamisesta? Kansainvälisen työoikeusverkoston (ILRF) juuri ilmestyneestä raportista ilmenee, että urheiluvälineteollisuus teettää jalkapalloja edelleen lapsiorjatyövoimalla. Kansainvälisissä peleissä on käytettävä Kansainvälisen jalkapalloliiton (FIFA) hyväksymiä palloja, mutta niitäkin tehdään lapsityövoimalla.

Käsin ommellut jalkapallot valmistetaan surkeissa olosuhteissa. ILRF:n lista jalkapalloteollisuuden kehnoista työolosuhteista on pitkä: nälkäpalkat, lapsityövoima, kammottavan pitkät työpäivät, pätkityt ja epävarmat työsuhteet, työsopimusten ja sosiaaliturvan puuttuminen, olematon järjestäytyminen…

Jalkapalloteollisuudella on ollut 13 vuotta aikaa parantaa työolosuhteita, kun vuonna 1997 ay-liike ja suuryhtiöt solmivat sopimuksen, jonka piti lopettaa erityisesti lapsityövoiman käyttäminen. Lapsityövoiman käyttöä ei ole kuitenkaan saatu kitkettyä, vaan lapsityövoiman käyttö on vain siirtynyt maasta toiseen.


kari.naskinen@gmail.com