keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Terveyskeskusmaksun poistaminen lisäisi hyvinvointia

Kotikaupunkini Lahden valtuusto hyväksyi toissa päivänä kaupungin ensi vuoden talousarvion. Hyvältä vaikuttaa edelleen: tilivuoden tulos näyttäisi menevän plussan puolelle ja vuosikate yli 30 miljoonan euron.

Vasta nyt luin sos.dem. valtuustoryhmän puheenjohtajan Ulla Vaaran nettisivulta hänen talousarviopuheensa. Ulla Vaara sanoi, että kun terveyskeskuspalveluita kehitetään, pitää harkintaan ottaa myös terveyskeskusmaksun poistaminen, jolloin heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa ja työelämän ulkopuolella oleville mahdollistettaisiin paremmin sekä ennalta ehkäisevä että akuutti terveydenhoito.

Syrjäytymisen ehkäiseminen on kaupungin strategian yksi painopistealue. Terveyskeskusmaksu 13,70 euroa on liian iso köyhimmille ihmisille, se lisää syrjäytymistä ja vahvistaa sitä tosiasiaa, että köyhät elävät sairaampina ja lyhyempään kuin rikkaammat.

Isot kaupungit ovat niin hyvässä taloudellisessa asemassa, että niille ei olisi temppu eikä mikään poistaa terveyskeskusmaksu. Olisi kuitenkin eriarvoistavaa, että esimerkiksi Lahdessa maksua ei olisi, mutta naapurikunnissa olisi. Toisaalta voimaan on tulossa uusi laki, joka sallii ihmisten valita terveyskeskuksensa kuntarajoista riippumatta. Tämäkään ei kuitenkaan riittäisi tasa-arvoisuuteen, sillä jostakin naapurikunnan perukoilta keskuskaupungin terveyskeskukseen tuleminen taas aiheuttaisi matkakustannuksia.

Maan edellinen hallitus korotti terveyskeskusmaksuja kuntien puolesta. Silloin sanottiin, ettei köyhimpien asema tästä huonone, koska ainahan voi mennä hakemaan toimeentulotukea. Siis neuvottiin menemään toiselle luukulle, jotta voisi viedä sieltä saamansa rahan toiselle luukulle. Nykyisen hallituksen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (SDP) onkin sanonut, että byrokratiankin pyörittämisen kannalta edullisemmaksi tulisi poistaa terveyskeskusmaksut.

Valtuustopuheessaan Ulla Vaara puuttui myös epäterveeseen, yksityiseen terveydenhoitobisnekseen: "Monikansalliset isot yritykset pyörivät nykyisin sosiaali- ja terveysalan ympärillä kuin mehiläiset. Näiden yritysten tehtävä on osingonjaon maksimointi omistajilleen. Firman pääkonttori löytyy usein veroparatiisista. Esimerkkeinä Attendo Med One, Suomen Terveystalo ja Mehiläinen. Näille yrityksille on jopa rakennettu yhteiskunnan varoin kiinteistöjä, joissa ne tekevät bisnestään. Näin myös Lahdessa."

"Yksityisissä hoivayhtiöissä yhteiskunnan rahoilla tehtäviä voittoja valuu sijoitusfirmojen kautta verovapaille Jerseyn tai Cayman-saarille. Useita rikosilmoituksia on tehty hoiva-alan yrityksien veronkierroista, pimeistä palkoista ja peitellyistä osingonjaoista. Puhumattakaan tiedosta, että ihmisiä on hoidetaan huonosti. Nyt tarvitaan keskustelua ja perusteellista tutkimusta ja arviointikriteereitä siitä, miten palveluita tuotetaan, ostetaan, hinnoitellaan ja valvotaan. Monikansalliset yhtiöt eivät ole suomalaisen yrittäjänkään etu, saati sitten hoitoa tarvitsevan", sanoi Ulla Vaara.

Vielä hän olisi voinut ottaa esille apteekkibisneksen. Miksi apteekit eivät toimi valtion tai kuntien laitoksina terveyskeskusten yhteydessä?

kari.naskinen@gmail.com