Otsikon mukainen kanta on otettu Lahdessa, joka ensi vuonna markkinoi itseään Helsingin siivellä maailman muotoilupääkaupunkina. Kysymys on siitä, että Päijät-Hämeen koulutuskonserni ja Lahden ammattikorkeakoulu haluavat lopettaa Lahden taideinstituutin sillä perusteella, että eivät ne sieltä valmistuvat käppänät kuitenkaan mihinkään palkalliseen työhön pääse.Lahden kaupunki markkinoi 1980-luvulla itseään Business Citynä, ja kaupunginorkesterinkin nimeksi muutettiin vähäksi aikaa Business City Orchestra. Vanha perinne siis - taiteenkin pitää toimia liiketaloudellisin periaattein. Siksi ei kuvataidekoulutusta suvaita, koska valmistuvia taiteilijoita eivät Isku, Kemppi tai Hämeenmaa kuitenkaan palkkaa töihin.
Tästä huolimatta kuvataiteella on Lahdessa vahvat juuret. Lahden taideyhdistys perustettiin jo 1935 ja Lahden kuvaamataiteilijoiden kerho 1947 (nimi muuttui Lahden taiteilijaseuraksi 1954). Ensimmäinen suomalainen kesätaidenäyttelykin järjestettiin Lahdessa 1960 Kariniemen mäellä, jossa sen avasi Ateneumin johtaja Sakari Saarikivi; esillä oli mm. Kimmo Kaivannon, Laila Pullisen, Jaakko Sieväsen ja Sam Vannin töitä. Mukkulassa järjestettiin 1968-72 Talli ja puisto -tapahtumat, joissa tulivat tutuiksi myös Mauno Hartmanin ja Olavi Lanun teokset.
Lahden taidekoulu perustettiin 1971. Sen jatkajan Lahden taideinstituutin kouluttamat taiteilijat ovat menestyneet hyvin, joskaan eivät ole päässeet palkkatöihin, vaan ovat Lahden virallista kantaa vastustaen toimineet freelancereina, kuten esimerkiksi tämänvuotisen Ars Fennica -palkinnon saanut Anssi Kasitonni. Salmelan taidekeskuksen vuoden nuoreksi taiteilijaksi valittiin puolestaan viime vuonna lahtelainen Maria Laine.
Lahti on kuvataidekaupunkina ollut muutenkin merkittävä. Täällä on tähän asti suvaittu taiteilijoita, vaikka varsinaista taidemuseorakennusta ei olekaan saatu aikaan. Sotien jälkeen kaupunginjohtajina toimineet Olavi Kajala ja Teemu Hiltunen vaikuttivat siihen, että tätä Suomen nuorinta kaupunkia alettiin kutsua "veistosten kaupungiksi". Nytkin Lahti taitaa olla kaupunki, jossa on asukaslukuun suhteutettuna eniten julkisia taideteoksia.
Lahtelaisia taiteilijoita on aina ollut huipulla, tuosta kun lonkalta heittää nimiä, niin taso on ollut ja on kova: Kosti Ahonen, Mauno Hartman, Aarre Heinonen, Reino Hietanen, Kaija Ikävalko, Timo Jakola, Väinö Komu, Matti Koskela, Outi Kirves, Pasi Kutvonen, Olavi Lanu, Mauno Lappalainen, Jukka Lehtinen, Risto Leppänen, Veikko Leppänen, Satu Loukkola, Pentti Melanen, Arto Pennanen, Olavi Ryyppö, Antti Salokannel, Antti Ukkonen, Soile Yli-Mäyry...
Tuosta porukastakaan ei moni ole työllistynyt vakituiseen palkkatyöhön, mutta hyvää jälkeä on syntynyt.
Lahden kuvaamataiteilijoiden kerhon järjestämässä keskusteluillassa joskus 50-luvulla todettiin, että on turmiollista, jos kulttuurin suhteen pääsee vallalle kaupallis-teollinen asenne. Tämän pelon on Lahden ammattikorkeakoulu nyt konkretisoinut.
kari.naskinen@gmail.com
