tiistai 6. maaliskuuta 2012

Lahti on suurista kaupungeista velkaisin

Lahden kaupunginvaltuusto päätti eilen, että kaupunki ottaa lisää lainaa 67 miljoonaa euroa. Tämä nostaa lainamäärän yhteensä 470 miljoonaan euroon. Uutta velkaa tehdään, jotta voidaan rakentaa torin alle pysäköintiluola, uutta paloasemaakin aletaan kohta rakentaa, minkä lisäksi rahaa uppoaa Lahti Energia Oy:hyn ja Lahden jäähalli Oy:hyn.

Kaupungin lainamäärä tulee näiden lisävelkojen nostamisen jälkeen olemaan niin iso, että asukasta kohti laskien Lahti on suurista kaupungeista kaikkein velkaisin (euroa/asukas):

4569 Lahti
4544 Vantaa
2952 Jyväskylä
2732 Helsinki
2568 Turku
2389 Pori
2087 Oulu
1997 Kuopio
1720 Kouvola
1701 Tampere
663 Espoo

Lahdessa ajatellaan kuitenkin niin, ettei se ole mitään varsinaista kaupungin velkaa, jos se menee kaupungin omistamille yhtiöille, kuten esimerkiksi toriparkin rakentavalle Lahden Pysäköinti Oy:lle. Lahdessa on oikeastaan keksitty ikiliikkujaakin ihmeellisempi systeemi. Tulevaisuudessa Lahdessa varmaankin muodostetaan osakeyhtiöt myös sairaalasta, terveyskeskuksista, kouluista, päiväkodeista ja hyppyrimäistä, jolloin niitä varten otettavat lainat eivät suoraan näykään itse kaupungin velkatilastoissa. On mahdollista, että Lahdesta tulee velaton kaupunki.

Toriparkki rakennetaan tällaisen keplottelun lisäksi valheellisten kustannuslaskelmien pohjalta. Parissa vuodessa kustannusarvio on noussut 15 miljoonasta eurosta 24:ään. Tähän tämä ei tietenkään pysähdy, koska kustannustaso nousee edelleen.

Lahden Pysäköinti Oy:n entinen toimitusjohtaja Erkki Nieminen (SDP) kertoi hintaesimerkin vastaavanlaisesta parkkihallista Oulusta: yhden autopaikan hinnaksi tuli rakentajalle 75 000 euroa; Lahteen tulee 581 autopaikkaa, joten kokonaishinta nousee Oulun taksoilla 44 miljoonaa euroon. Lisäksi tulevat päälle ne muutamien miljoonien kunnallistekniset työt, jotka toriparkin valmistumisen jälkeen on tehtävä, mm. torin kivipinnoitteen uudelleen rakentaminen.

Oulussa veronmaksajien asemaa helpottaa se, että siellä kaupungin osuus hankkeesta oli vain 40 prosenttia. Mikkelissä vastaava kaupungin osuus on vain 17 prosenttia. Lahdessa siis 100.

Lahdessa ei toriparkkia edes tarvittaisi, koska esimerkiksi Oulusta ja Mikkelistä poiketen täällä on jo omat parkkihallit kaikilla isoja asiakasvirtoja vetävillä kauppaliikkeillä (Sokos, Trio, Mascot, Syke, Anttila + kaupungin oma Siltapuisto).

Muutenkin tilaa on vaikka kuinka. Kun linja-autoaseman ja kirjaston takana olevat parkkialueet viime vuonna muutettiin maksullisiksi, niin ne tyhjenivät käytännöllisesti katsoen kokonaan. Millä ilveellä luullaan, että näiltä alueilta poistuneet autoilijat nyt suostuisivat ajamaan maksulliseen toriparkkiin? Ihmiset siis haluavat ilmaisia tai mahdollisimman halpoja parkkipaikkoja, mutta sellainen ei toriparkista voi tulla.

kari.naskinen@gmail.com