maanantai 19. maaliskuuta 2012

Uusin Vares-elokuva on kummallinen, jää kesken

Viides Vares-elokuva Uhkapelimerkki on sarjan toistaiseksi paras. Juoni on mielenkiintoinen ja yksityisetsivä Jussi Vareksen haahuilu baarissa ja naisten sängyissä on nyt vähäisempää kuin aiemmin. Kokenut rikoskomisario Hautavainiokin sanoo, että kysymyksessä on hänen uransa hankalin tapaus. Sitten kuitenkin, elokuvan kestettyä 1.37 se yhtäkkiä loppuu kesken kaiken. Edes kaikkien rikosten motiivit eivät selviä, eikä mahdollisia rikostentekijöitä saada kiinni. Näinhän se tietenkin on joskus oikeassakin elämässä, mutta hölmöltä tälläinen ratkaisemattomuus elokuvan yhteydessä tuntuu. Edes elokuvan nimi ei aukea; pokeripöydässä käytetty pelimerkki tosin löytyy kissanruokasäilykepurkista, mutta sen avulla ei mitään johtolankaa löydy. Yhtä löyhin perustein elokuvan nimi voisi olla Kissanruokapurkki.

Sarjan viimeinen elokuva Pimeyden tango tulee ensi-iltaan lokakuussa. Sen jälkeen koko sarja esitetään MTV3-kanavalla niin, että kukin elokuva jaetaan kahteen viikon välein esitettävään jaksoon. Ensimmäiset Varekset on jo myynnissä dvd-kiekkoina. Tehokasta. Sitä oli myös Solar Films Oy:n tuotantotahti, sillä kaikki kuusi elokuvaa kuvattiin seitsemän kuukauden aikana 2010.

Tv-sarjamaisuus Vareksista paistaakin. Kaikki jaksot noudattavat periaatteessa samaa kaavaa. Niitä on helppo seurata, ja ei niin väliksi, vaikka jokin jakso jäisi näkemättäkin, koska mitään rakenteellisia yllätyksiä ei ole. Itsenäisinä teatterielokuvina olisi Vareksille ollut kuitenkin eduksi, jos niissä olisi ollut hieman toisistaan poikkeavia särmiä, nyt mennään samoja latuja koko ajan.

Joka tapauksessa Lauri Törhösen ohjaama Uhkapelimerkki on jonkin verran kiinnostava. Se on kerronnaltaan tiiviimpi kuin edelliset elokuvat. Jussi Vareskaan (Antti Reini, kuvassa) ei koko ajan ole pienessä pöhnässä, vaan tuntuu seikkailevan tapauksen kimpussa vakavasti, joskin edelleen niin, että yksityisetsivä onnistuu hommassaan lähinnä sattumien ansiosta. Mielenkiintoista onkin, että asioita ratkaisevat nyt enemmänkin Hautavainion (Ilkka Heiskanen) johtamat Turun poliisit.

Uhkapelimerkkiin tuo oman säväyksensä laatunäyttelijä Minna Haapkylä (kuvassa). Se vain on täysin turhaa, että elokuva alkaa, kun tämä Sole Sulavesi löydetään hirtettynä tai hirttäytyneenä, ja sen jälkeen siirrytään ajassa muutama viikko taaksepäin ikään kuin johdattelemaan tapahtumien kulkua kohti näytettyä alkukuvaa. Paljon paremmin olisi toiminut, jos katsoja ei Jussi Vareksen ja Solen rakastumista seuratessaan olisi tiennyt, että kohta Sole roikkuu naru kaulassaan. Tällainen kerrontatapa on muutenkin yleistynyt nykyelokuvissa.


kari.naskinen@gmail.com