Näyttää siltä, että Lahteen ei tule samanlaista kävelykeskustaa kuin useimpiin
muihin kaupunkeihin – monissa on jo. Autoliikenne pysyy Aleksanterinkadullakin,
jopa yksityinen henkilöautoliikennekin. Muiden kaupunkien hyvät kokemukset
eivät Lahdessa vetoa – Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Pori jne.
Lahdessa yksi syy asiaan on, että yrittäjät haluavat autoliikenteen jatkuvan. Parkkipaikkoja ei Aleksilla juurikaan ole, joten mitähän hyötyä kaupoille on ohi ajavista autoista.
Kun vaikeaa toriparkkipäätöstä tehtiin, yhtenä perusteena oli, että sen myötä ydinkeskustan viihtyisyys kasvaa, koska parkkiruutuja hakevien autojen määrä vähenee. Näin siksi, että kadunvarsipysäköinti lopetetaan jokseenkin kokonaan ydinkeskustasta. Nuo puheet on taidettu unohtaa.
Koska katsotaan, että varsinainen ”pakko” moottoriliikenteen säilyttämiseksi Aleksanterinkadulla on linja-autoliikenne, olisi jatkosuunnittelussa lähdettävä siitä, että kadulle tulee vain yksi ajokaista. Vain torin kohdalle pitäisi tehdä levennys linja-autojen pysähtymistä varten. Tämä on mahdollista, koska linja-autot kulkevat kadulla vain yhteen suuntaan. Muu katualue rakennettaisiin niin, että se olisi vain kävelijöitä varten + pyöräilykaista.
Etelä-Suomen Sanomien mukaan Lahden kaupunginmuseokin on sitä mieltä, että kyllä autojen pitää antaa vapaasti kulkea Aleksanterinkadulla, koska se on historiallisesti ollut aina merkittävä liikenneväylä. Museon tutkija Riitta Niskanen kuitenkin kertoi, ettei museo ole antanut tuollaista lausuntoa. Museo on suunnittelukokouksissa vain esittänyt, että Aleksin katumaisuus olisi säilytettävä, koska se on alun perin toinen Suomen merkittävimmistä keskiaikaisista maanteistä.
"Aleksin myöhempikin historia on ollut ja on tärkeä: paikallisesti esimerkiksi kulttuurivirtojen kannalta ja Lahden keskustarakenteen muotoutumisessa, mutta myös valtakunnallisesti. Sitä pitkin ovat kulkeneet posti, sotilaat, kauppiaat… Museo on tässä yrittänyt yksinkertaisesti sanoa, että Aleksi ei ole mölkkyrata, petankkikenttä, sirkus eikä puisto, vaan kulkuväylä – jalankulkijoille, pyörille, autoille, hevoskärryille, lantarattaille, mille vain, mihin kaupunki päättää sen osoittaa", sanoi Riitta Niskanen
Lahdessa yksi syy asiaan on, että yrittäjät haluavat autoliikenteen jatkuvan. Parkkipaikkoja ei Aleksilla juurikaan ole, joten mitähän hyötyä kaupoille on ohi ajavista autoista.
Kun vaikeaa toriparkkipäätöstä tehtiin, yhtenä perusteena oli, että sen myötä ydinkeskustan viihtyisyys kasvaa, koska parkkiruutuja hakevien autojen määrä vähenee. Näin siksi, että kadunvarsipysäköinti lopetetaan jokseenkin kokonaan ydinkeskustasta. Nuo puheet on taidettu unohtaa.
Koska katsotaan, että varsinainen ”pakko” moottoriliikenteen säilyttämiseksi Aleksanterinkadulla on linja-autoliikenne, olisi jatkosuunnittelussa lähdettävä siitä, että kadulle tulee vain yksi ajokaista. Vain torin kohdalle pitäisi tehdä levennys linja-autojen pysähtymistä varten. Tämä on mahdollista, koska linja-autot kulkevat kadulla vain yhteen suuntaan. Muu katualue rakennettaisiin niin, että se olisi vain kävelijöitä varten + pyöräilykaista.
Etelä-Suomen Sanomien mukaan Lahden kaupunginmuseokin on sitä mieltä, että kyllä autojen pitää antaa vapaasti kulkea Aleksanterinkadulla, koska se on historiallisesti ollut aina merkittävä liikenneväylä. Museon tutkija Riitta Niskanen kuitenkin kertoi, ettei museo ole antanut tuollaista lausuntoa. Museo on suunnittelukokouksissa vain esittänyt, että Aleksin katumaisuus olisi säilytettävä, koska se on alun perin toinen Suomen merkittävimmistä keskiaikaisista maanteistä.
"Aleksin myöhempikin historia on ollut ja on tärkeä: paikallisesti esimerkiksi kulttuurivirtojen kannalta ja Lahden keskustarakenteen muotoutumisessa, mutta myös valtakunnallisesti. Sitä pitkin ovat kulkeneet posti, sotilaat, kauppiaat… Museo on tässä yrittänyt yksinkertaisesti sanoa, että Aleksi ei ole mölkkyrata, petankkikenttä, sirkus eikä puisto, vaan kulkuväylä – jalankulkijoille, pyörille, autoille, hevoskärryille, lantarattaille, mille vain, mihin kaupunki päättää sen osoittaa", sanoi Riitta Niskanen
En tiedä, missä elimessä lopullinen päätös tehdään. Kysymys on kuitenkin niin isosta kaupunkikuvaa koskevasta asiasta, että päätöksen olisi kuuluttava kaupunginvaltuustolle. Näin päätös saisi nimet ja kasvot. Vai pyörittävätkö tätäkin rulettia teknisen viraston meille kaupunkilaisille tuntemattomat virkamiehet, kuten tapahtui siinä, että kaikki linja-autoreitit pantiin kiertämään ”matkakeskuksen” kautta? Sikäli tämä on tuttua kehitystä, että päätöksentekovaltaa on yleisestikin ottaen siirtynyt viimeisten vuosikymmenten aikana vaaleilla valituilta poliitikoilta virkamiehille.
kari.naskinen@gmail.com
