keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Samovaari ei olekaan venäläinen keksintö


Kuvassa on 200 vuotta vanha samovaari. Se osui kameraan samovaarimuseossa Kormilon kylässä, matkalla Vuokkiniemestä Kostamukseen. Vanhalta näyttää, mutta vanhempiakin on, sillä samovaarien valmistus alkoi jo 1700-luvulla. Ensimmäinen nimeltä muistettava tekijä oli Fjodor Lisitsynin 1778 rekisteröimä samovaaripaja. Paljon vanhempiakin samovaareja on tavattu, ja oleellinen tieto on sekin, että samovaaria ei keksitty Venäjällä, vaan vastaavanlaisilla laitteilla oli teetä keitetty jo paljon aikaisemmin ainakin Kiinassa ja Persiassa, luultavasti myös Turkissa.

Venäjälle samovaari-innostuksen toi Pietari Suuri, joka oli tutustunut moiseen vehkeeseen Alankomaissa. Sinne samovaarit olivat kulkeutuneet Alankomaiden Itä-Intian kauppakomppanian kautta 1600-luvulla.

Lisitsyn teki samovaareja Tulassa, joka on yksi Venäjän vanhimpia kaupunkeja. Aivan lähellä on myös Leo Tolstoin syntymäpaikka Jasnaja Polnaja. Tunnettu samovaarikaupunki on ollut Permin alueen Suksun, jossa 1700-luvun alkuvuosina alkoi toimintansa kuparinsulattamo, ja kupariahan samovaarin tekemiseen tarvitaan. Samovaarintekijät olivat luultavasti aseseppiä, jotka alkoivat samovaarihommiin niinä rauhallisempina aikoina, kun aseille ei ollut tarpeeksi kysyntää.

Samovaari oli aikoinaan tärkeä kapistus. Se oli kallis, ja siksi se oli kodeissa aina näkyvästi esillä, sillä samovaaria pidettiin eräänlaisena varakkuuden mittarina. Tärkeitä olivat samovaarien kylkeen lyödyt vuosiluvut, valmistajien nimet ja 1830-luvulta lähtien myös kuvat mitaleista, joita kyseinen samovaarimalli oli saanut samovaarimessuilla.

Teehetkien aikana se oli pöydällä tietenkin aina isännän lähellä. Alla oli yleensä kuparinen tarjotin, joka suojasi pöytäliinaa mahdollisesti putoavilta hiilenpaloilta ja kuumilta vesipisaroilta. Samovaariin kaadettava vesi kuumennettiin puulastuilla, kävyillä tai hiilillä.

Länteen samovaarit alkoivat ilmestyä suuremmassa määrin vasta sen jälkeen, kun vallankumousta pakoon lähteneet venäläiset alkoivat perustaa ravintoloita eri puolille läntistä maailmaa.

Samovaarimuseoita on Venäjällä useita, luultavasti yhtä monta kuin oli aikoinaan samovaaritehtaita, parhaimmillaan noin 60. Tärkein museoista on tietenkin Tulassa.

Nykyisin samovaareja saa myös sähkökäyttöisinä, mutta kyllä myös aitoina puulämmitteisinä. Netistä katsoin juuri, että vanha, yli puoli metriä korkea samovaari maksaa 620 euroa.

kari.naskinen@gmail.com