keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Kaupunkien kasvava painoarvo sekoittaa valtasuhteita

Elinkeinoelämän keskusliiton tänään järjestämässä seminaarissa esitettiin aluksi numerollisia tosiasioita kaupungistumisesta, minkä jälkeen todettiin, että ”elämä maaseudulla on onnellisempaa”. Kellä on kellä ei. Niin kehitys kuitenkin menee, että kaupunkien väkimäärä kasvaa ja maaseutu autioituu lisää. Jo nyt 70 prosenttia suomalaisista asuu kaupunkimaisilla alueilla, ja pelkästään Helsingin väkiluvun arvioidaan kasvavan seuraavien 30 vuoden aikana noin 400 000:lla.

EK teetti valtiot.lis. Osmo Soininvaaralla ja agronomi Esa Härmälällä kaupungistumista koskevan raportin, johon EK:n linjauksia lisäsi sen toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Raportissa sanotaan, että kaupunkipolitiikka on tähän asti ollut hallitusten päätöksenteossa käyttämätön voimavara, mutta nyt se toivotaan otettavaksi yhdeksi kärkihankkeeksi Suomen talouden menestyksen takaamiseksi.

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren voimakkaat kaupunkipuheet ovat synnyttäneet kovaa keskustelua mm. siitä, onko kepun ajamassa maakuntauudistuksessa mitään järkeä. On tuntunut jopa siltä, että Helsinki haluaisi kokonaan irti valtakunnallisesta aluepolitiikasta. Jos olisi mahdollista, Vapaavuori muodostaisi Helsingistä antiikin Kreikasta tutun mallin mukaisen kaupunkivaltion.

Poliittisen historian dosentti Mikko Majander kirjoitti SDP:n lehdessä viime viikolla, että ”kaupunkien roolille saattaakin nyt avautua uutta tilaa, kun globalisaatio ja teknologinen murros heikentävät valtioiden perinteistä voimaa. Kaupunkien kasvava painoarvo sekoittaa myös valtioiden sisäisiä valtasuhteita.” (Demokraatti 10.5.2018)

Hauskana esimerkkinä Majander kirjoitti siitä, miten Riika on tällä hetkellä brittituristien suosiossa: ”Heistä kaikille ei ole lainkaan selvää, missä maassa sitä kohelletaan. Sillä ei ole väliä, menevätkö latviat ja liettuat sekaisin, kunhan kaupungin nimi kantaa kotokollegojen korvissa.”

Totta toinen puoli. Jääkiekon MM-kisojen aikana sentään on selvää, että Latvia on enemmän olemassa kuin Liettua, jonka kaupunkeja ehkä ovat Vilna ja Pärnu ja Gdansk. Latvian kaupunkeja saattavat olla Liepaja, Kaunas ja joitakin muitakin, hällä väliä.

Helsinkiin tulevat turistit tiennevät suurimmaksi osaksi, että ovat Suomessa, joskin vanhoja amerikkalaisia elokuvia nähneet voivat tutuista rakennuksista luulla, että ollaan Leningradissa.

EK esittää nyt, että perustettaisiin kaupunkipoliittinen ministerivaliokunta, jotta poliittinen päätöksenteko eri ministeriöissä tukisi hyvää kaupungistumista. Varsinkin pääkaupunkiseudun erityisasemalle toivotaan tunnustamista.

Kreikkalaiset kaupunkivaltiot olivat voimissaan 2500 vuotta sitten. Samanlaiseen systeemiin ei Suomessa tietenkään olla menossa, mutta kepun maakuntamalli kyllä ihmetyttää. EU:n tasolla vastustetaan liittovaltiomallia, mutta Suomeen sellaista nyt halutaan. Päätösvaltaa ollaan siirtämässä kunnilta maakunnille. Onnellista maaseutua sinänsä tarvitaan elintarviketuotantoon, perusteollisuuteen, biotalouteen ja matkailubisnekseenkin, mutta ne hoituvat ilman kepun maakuntahallintoakin. Isot tulevaisuudenkysymykset ratkaistaan silti kaupungeissa.

kari.naskinen@gmail.com